Suomalaiset palauttivat kierrätysyritys Recser Oy:n mukaan viime vuonna paristoja ja pienakkuja kierrätykseen noin 1,8 miljoonaa kiloa, josta uusiokäyttöön saatiin noin puolet eli 0,9 miljoonaa rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Silti ensimmäistä kertaa akkujen ja paristojen kierrätysmäärä laski Suomessa.

Recser erilliskeräämistä paristoista ja akuista noin 80 prosenttia oli alkaliparistoja tai vastaavia, seitsemän prosenttia lyijyakkuja, kuusi prosenttia litiumioniakkuja sekä muita paristo- ja akkukemioita seitsemän prosenttia. Samalla kierrätykseen palautettujen paristojen ja pienakkujen määrä laski viime vuonna noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Siihen on voinut vaikuttaa se, että markkinoille saatettujen ladattavien akkujen osuus on kasvanut suhteessa ei-ladattaviin kuten alkaliparistoihin. Ja ladattavat akut palautuvat kierrätykseen vasta vuosien päästä.  Ja paristoja ja akkuja päätyy kuitenkin edelleen myös sekajätteeseen, jolloin niiden raaka-aineita ei saada kiertoon ja ne ovat turvallisuusriski. Paloriski on myös jemmata käytöstä poistettuja laitteita ja akkuja kotona, sillä pitkään käyttämättömänä olleen litiumioniakun lataaminen voi aiheuttaa oikosulun.

Kerätyistä paristoista ja akuista eniten kiertoon saatiin viime vuonna sinkkiä (yli 400 tonnia) ja rautaa (lähes 350 tonnia), joita on paljon perinteisissä alkaliparistoissa. Kierrätetyn sinkin ilmastovaikutus on 50 prosenttia ja kierrätetyn raudan 85 prosenttia pienempi kuin neitseellisesti louhitun.

Kierrätys kannattaa sillä Lassila & Tikanojan Recserille tekemän selvityksen perusteella uusioraaka-aineiden valmistaminen tuottaa 50–98 prosenttia vähemmän päästöjä kuin uusien metallien, joiden valmistaminen edellyttää louhintaa ja kuluttaa merkittävästi energiaa.

Kierrätysnikkelin ja -mangaanin tuotanto taas aiheuttaa vain kaksi prosenttia hiilipäästöjä verrattuna neitseellisesti tuotettuun. Perinteisessä alkaliparistossa on noin viidesosa mangaania, jonka suomalaisyritys Tracegrow voi kierrättää luomuviljelyyn soveltuvaksi lannoitteeksi Kärsämäellä.

Lisää: Akku- ja paristokierrätyksen tilastot (LINKKI) ja Lassila & Tikanojan kierrätysmetalliselvitys (LINKKI).

Kuva: Recser Oy