Teknologiateollisuus kiittelee uuden hallituksen ohjelmaehdotuksen tutkimukseen panostamisesta ja tueta kestävän kasvun tielle.  Petteri Orpon (kok) tuleva hallitus on sitoutunut päättämään eduskunnassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien lisärahoituksesta. Myös Natoon liittyminen kiihdyttää esimerkiksi hävittäjäkauppojen vastaostojen kautta suomalaista tutkimusta ja tuotekehitystä.  Samalla hallitus on kuitenkin suunnittelemassa 20 vuotta jaetun Millennium-innovaatiopalkinnon lakkauttamista. Vuoden 2024 palkinnot Tekniikan akatemia aikoo silti edelleen jakaa.

Teknologiateollisuuden mukaan kasvua vauhdittaviin toimiin eli investointien ja viennin edistämiseen, TKI-rahoituksen kasvattamiseen ja osaamiseen sekä osaajien saatavuuteen on syytä paneutua myös ripeästi. Samalla valitellaan joidenkin toimien vajavuutta listalla.

’’Hallitusohjelmaan sisältyy hyviä kannusteita uusien puhtaiden teknologioiden käytölle, mutta olisimme toivoneet lisää konkretiaa pilotti- ja demonstraatiorahoituksen tason nostosta sekä TKI-rahoituksen suuntaamisesta yrityksille yksityisten TKI-investointien vivuttamiseksi’’, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. 

Hirvolan mukaansa julkiselle sektorille suunnattavassa lisärahoituksessa onkin huolehdittava, että se vauhdittaa yliopistojen ja yritysten yhteistyötä. Varsinkin kun teknologiateollisuuden yritykset ovat sitoutuneet lisäämään omia TKI-investointejaan.

Ohjelman mukaan uusi hallitus aikoo TKI-panostusten kasvattamista kohti neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Samalla ehdotetaan tosin että pitkään jaettu ja arvotettu Millennium-innovaatiopalkinto lakkautettaisiin ellei rahoittajaksi löydetä uutta tahoa alan muista toimijoista. Asiasta kertoi T&T-lehti hallitusohjelmaan leikkauskohtaan vedoten.

Tekniikan akatemia on päätti kuitenkin tiistaina 20.6 rahoittaa ensi vuoden Millennium-palkinnon uusin keinoin vaikka valtio ei enää antaisikaan tukea palkintosummalle. Viime kädessä säätiö on valmis jopa jakamaan omaa säätiöpääomaansa palkintosumman varmistamiseksi.

Hallitus sitoutuu ohjelmassaan tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansatuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Siinä tavoitteen ja nykyisin voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion rahoitus nousisi 1,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja yksityisen sektorin panostuksia kasvatettaisiin puolestaan 2,8 prosenttiin.

Tuleva hallitus sitoutuu myös työperäisen maanmuuton lisäksi toimiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Varsinkun tekniikan ja ICT-alat tarvitsisivat vuosittain 2 200 aloituspaikkaa.

Keskuskauppakamarin mukaan hallitusohjelman työperäinen maahanmuuton toimet työperäisen maahanmuuton edistämiseksi laihoja, mutta esimerkiksi Suomen startup-yhteisö kertoi alkuun olevansa tyytyväinen siihen, kuinka uudessa hallitusohjelmassa huomioidaan yrittäjyys, uudet innovaatiot ja luodaan vahvat edellytykset tulevien vuosien talouskasvulle.

“Mielestämme on tärkeää, että hallitusohjelmassa tartutaan hyvin voimakkaasti ja konkreettisesti siihen, että Suomeen tarvitaan työvoimaa ulkomailta”, sanoo peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja ja startup-yhteisön hallituksen jäsen Ilkka Paananen.

Hallitusohjelmassa otettiin työperäisen maahanmuuton osalta edistysaskeleita, mutta esimerkiksi startup-yhteisön mukaan viikon aikaraja erityisosaajien työluvan saamiselle. Se on askel eteenpäin, mutta ei yksinään riitä tekemään Suomesta maailman houkuttelevinta maata kansainvälisille osaajille.

Hallitusohjelman maahanmuuttoa koskeva osio uhkaa muutenkin startup-yhteisön mukaan vesittää kaikki ohjelmaan sisältyvät edistysaskeleet.  Samalla kun on pyritty tiukennuksiin –niin tavat, joita ohjelmaan on kirjattu eivät vastaa millään sitä mitä niillä on haettu.

Tämänhetkisessä hallitusohjelmassa on kuitenkin huolestuttavia esityksiä, jotka ovat saaneet usean tällä hetkellä Suomessa työtä tekevän erityisasiantuntijankin takajaloilleen. Jo nyt on tullut tapauksia, jossa taitava Suomessa asuva ulkomaalainen työntekijä on alkanut pohtia muuttamista pois maasta.

Hallitus aikoo kuitenkin  vahvistaa myös tutkimuksen lisäksi uuden teknologian ja datan käyttöä eri sektoreilla sekä tieto- ja teknologiapolitiikan johtamista jatkamalla digiministerityöryhmän ja digitoimiston toimintaa ja antamalla näiden käyttöön yhteiskehitysbudjetin.

’’Suomi on Euroopan kärkeä, mutta meillä on kuitenkin myös takamatkaa. Digitalisaatio on keskeinen keino yrityksille tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi sekä julkishallinnolle palvelutason ja kustannustehokkuuden edistämiseksi’’, vakuuttaa myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Yritysjärjestöjen sijaan hallitus on saanut työntekijäpuolelta ohjelmastaan runsaasti negatiivia kommentteja.  ”Ammattiyhdistysliikettä on kuultu, mutta ei kuunneltu”, tiivistää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola lehdistölle toimittamassa kommentissaan.

Palolan mukaan kirjaukset työelämän ja sosiaaliturvan uudistamiseksi ovat lähempänä työnantaja-, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen kuin palkansaajien tavoitteita. Myös Akava on esittänyt hallitusohjelmaan monia vaateita.

Lisää:  Tutkimusta käsittelevä osuus uudesta hallitusohjelmasta (LINKKI, pdf, 244 s. t&k-osuus alkaa sivulta 109) ja Millennium-palkinnon lopettamiskohta (LINKKI, pdf, s. 230).

Päivitetty 19.6.2023 ja 20.6.2023 Millennium-palkinnon tiedoilla sekä Suomen startup-yhteisön kehut ja kritiikit hallitusohjelman maahanmuuttoesityksistä.