Suomessa rakennetaan digitaalisia kaksosia tällä hetkellä Oulankajoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella Pohjois-Suomessa. Ja uusimpana Vantaanjoesta ollaan syväluotaamassa uusin digitaalinen kaksonen erikoisvarusteisilla mittaus- ja keilauslaitteilla.

Harvinaisella tutkimuslaitteistolla Vantaanjoki digitoidaan Maanmittauslaitoksen mukaan  ennennäkemättömällä tarkkuudella. Tarkoitus on muodostaa joesta realistinen malli, niin sanottu digitaalinen kaksonen Oulanka- ja Tenojoen tapaan. Kenttätyöt suoritetaan kahdessa osassa huhtikuussa 2024.

Maanmittalauslaitoksen mukaan kyseessä on yksi ensimmäisistä kerroista maailmassa, kun joesta ja sen valuma-alueesta tuotetaan tällä tarkkuudella tietoa.  Mukana Vantaanjoen tutkimuksissa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen lisäksi, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto sekä Suomen ympäristökeskus.

Tutkijoiden käytössä on vedessä liikkuu kaikuluotaimilla, virtaamamittareilla ja laserkeilaimilla varustettu robottivene, vedenalainen drooni, kauko-ohjattavalla alustalla kulkevia mittareita sekä mittatilauksena tehtyjä, vedenalaisiin kuvauksiin tarkoitettuja laserkeilaimia.

Laserkeilaimia käytetään myös ilmasta käsin drooneihin ja helikopteriin kiinnitettynä, ja niiden lähettämä tiheä laserpulssi mahdollistaa maan ja joenpohjan pinnanmuotojen tarkan mallintamisen. Ranta-alueille asennetaan lisäksi kamerajärjestelmiä virtausnopeuden ja vedenlaadun havainnoimiseksi.

Oman näkökulman tuo, että Vantaanjoelle on perustettu Suomen kattavimpiin kuuluva jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausasema, joka tuottaa tunneittain tietoa jokiveden ominaisuuksista.

Uusilla menetelmillä tuotettujen aineistojen yhdistäminen ja valuma-alueen kattava mallinnus tulee syventämään ymmärrystä veteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimukset ovat osa Freshwater Competence Centre -tutkimuksia ja myös Suomen Akatemian Digitaaliset Vedet -lippulaivaohjelmaa (DIWA).

Lisää: Digital Waters (LINKKI) ja aiemmat vesistöjen digitointia (LINKKI) ja digitaalisia kaksosia käsitteleviä uutisia (LINKKI).

Kuva: Oulankajoen kuvauksissa käytettiin jo Turun yliopiston robottivenettä, johon kiinnitettiin muun muassa laserkeilain. Kuva: MML/Ville Kankare/UEF