Suomalainen hyperspektrikamera avaruuteen

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n hyperspektrikamera on mukana Euroopan avaruusjärjestön uusimmassa ESA:n Hera-avaruusmissiossa, jossa testataan uusia tekniikoita asteroidin kiertoradan muuttamiseksi. Hankkeessa ovat mukana myös Helsingin yliopisto, Aalto sekä piensatelliitteja tehtaileva Kuva Space-yhtiö.

Euroopan avaruusjärjestön Hera-satelliitti lähti matkaan eilen Floridasta Elon Muskin Space-X-yhtiön Falcon 9-raketilla. Avaruushankkeen tavoitteena on tutkia avaruudessa etenevää Didymos-kaksoisasteroidia, jonka pienempään asteroidiin  Nasa törmäytti koemielessä oman Dart-luotaimensa pari vuotta sitten,

Kaksoisasteroidi Didymos koostuu Didymos-pääasteroidista (halkaisijaltaan noin 780 metriä) ja pienemmästä  Dimorphos-asteroidista (halkaisijaltaan noin 150 metriä), joka kiertää pääasteroidia kuun tapaan.  Nasan Dart-luotaimen törmäys toteutettiin pienempään asteroidiin, jonka vaikutuksia ESA:n Hera-luotain nyt lähti tutkimaan.

“Aivan kuin sodassakin, myös planetaarisessa puolustuksessa on äärimmäisen tärkeää tuntea vihollisensa”, kertoo Aspect-hyperspektrikamerahankkeen johtava tieteellinen tutkija Tomas Kohout. Hänen mukaansa ennen kuin Maata uhkaavia asteroideja voidaan luotettavasti torjua, on ymmärrettävä sekä miten asteroidit reagoivat törmäykseen että miten tehokkaasti niiden kiertorata muuttuu.

VTT:n kehittämän hyperspektrikameran avulla päästään tutkimaan ja analysoimaan Dimorphos-asteroidin mineraalikoostumusta. Hyperspektrikameran avulla saadaan selville, mistä mineraaleista asteroidi tarkalleen koostuu’’, sanoo VTT:n johtava tutkija Antti Näsilä.

Kuvassa Milani-pienoissatelliitti aurinkopaneeleineen, joka on yksi Hera-hankkeen kahdesta CubeSat-tyyppisestä pienoissatelliitista. Kuva: Tyvak International/VTT

Hera-missio koostuu Hera-pääsatelliitista sekä kahdesta sen kyydissä matkustavasta piensatelliitista, jotka pääsatelliitti vapauttaa perille päästyään.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun pieniä, verrattain edullisia luotaimia lähetetään toisen taivaankappaleen kiertoradalle. Näistä toisen kyydissä avaruuteen lähtee myös suomalaista hyperspektrikamerateknologiaa.

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat suomalaislaitteiston datankäsittelystä, laitteiston testauksesta sekä operaation tieteellisestä suunnittelusta.  Hyperspektrikameran dataprosessointiyksikön ja laitteet, jotka ylläpitävät luotaimien elintoimintoja matkalla asteroideille on suunnitellut Kuva Space.

Helsingin yliopisto on vastannut puolestaan hankkeessa tieteellisestä suunnittelusta sekä hyperspektrikameroiden ominaisuuksien testaamisesta laboratorio-olosuhteissa meteoriitteja apuna käyttäen. Laitteiston täytyy toimia perillä muutamia viikkoja – matka vie kaksi vuotta.

Aalto-yliopistossa puolestaan vastataan projektin tietojenkäsittelystä, operaation tieteellisestä suunnittelusta ja siihen liittyvistä algoritmikehityksestä, jotta ollaan valmiina keräämään kaikki olennainen data sitten, kun luotain pääsee perille Didymos-asteroidille.

Lisää: ESA:n Hera-mission taustat ja tekniikat (LINKKI) sekä Uusiteknologia.fi:n aiemmat avaruusaiheiset (LINKKI) ja hyperspektrikameroita käsitelleet uutisjutut (LINKKI).

Kuva: VTT:n kehittämä Aspect-hyperspektrikamera, joka on kiinnitetty Milani-pienoissatelliittiin. Kuva: Tyvak International/VTT