Uusi materiaali auttaa nostamaan litiumioniakkujen kapasiteettia

Yhdysvaltalaisen Drexelin yliopiston ja irlantilaisen Trinity Collegen tutkimukset viittaavat siihen, että piin käyttö litiumioni-akkujen anodissa olisi mahdollista uuden MXene-nimisen materiaalin avulla. Uutuuden avulla Li-Ion-kkujen kapasiteettia voitaisiin nostaa jopa viisinkertaiseksi. Aluetta tutkitaan myös eteläkorealaisessa Unist-yliopistossa.

Sähköiset lentokoneet esillä

Ekologista teknologiaa otetaan tulevaisuudessa käyttöön lentämisessä ja kaupunkiliikenteeseen suunnitellaan jo sähköllä toimivia lentokoneita. Miten Suomi pysyy tässä kehityksessä mukana ja miten asia pitää huomioida kaupunkiarkkitehtuurissa? Asiaa pohditaan Helsingissä järjestettävässä alan konferenssissa. Voit seurara tapahtumaa 6.3 klo 9.00 alkaen videolähetteenä.

Akkumateriaalien kierrätyksestä miljardiluokan bisnes

Business Finland on myöntänyt Aalto-yliopiston vetämälle BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals) -konsortiolle noin kymmenen miljoonan euron rahoituksen. Aallon johtama konsortio parantaa kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen ja akkukemikaalien tuotantoprosesseja ja lisää litiumioniakkujen kierrätystä miljardien eurojen markkinoiden luomiseksi.

Nokian entiseen kännykkätehtaaseen akkupakettien tuotantoa

Valmet Automotive suunnittelee akkujen suursarjatuotannon aloittamista Nokian entisessä kännykkätehtaassa Salossa. Toteutuksesta on käyty jo keskusteluja Salon kaupungin ja Nokian entisissä kännykkätehtaan tiloissa toimvan Salo IoT Campuksen kanssa. Salon tehtaalla on tarkoitus valmistaa merkittäviä määriä akkupaketteja autoteollisuuden toimijoiden tarpeisiin.

Suomen valtio nousee ykkösomistajaksi akkumineraaliyhtiöön

Suomen valtion omistama Malmijalostus Oy:n lisää panostustaan litiumioni-akkujen valmistuksessa tavittavaan kaivostoimintaan. Valtio nousee samala suomalaisen kaivosyhtiö Keliber Oy:n isoimmaksi omistajaksi kuuden miljoonan euron sijoituksella.

Sähköinen lentäminen kiinnostaa – konferenssi tulossa

Ekologista teknologiaa otetaan tulevaisuudessa käyttöön lentämisessä ja kaupunkiliikenteeseen suunnitellaan jo sähköllä toimivia lentokoneita. Miten Suomi pysyy tässä kehityksessä mukana ja miten asia pitää huomioida kaupunkiarkkitehtuurissa? Asiaa pohditaan maaliskuussa Helsingissä järjestettävässä alan konferenssissa.

Kaivosteollisuus innostui akkumetalleista – vain akkutehdas puuttuu

Akkumetallit tekevät Suomesta kaivosteollisuuden mukaan globaalin pelurin ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Suomessa yhdistyvät juuri oikeat malmivarannot, teknologiaosaaminen ja vastuullisuusperinteet. Akkukemikaalien valmistusta on tulossa, mutta suuren luokan akkutehdas Suomesta vielä puuttuu.

Sähkö liikuttaa yhä useampaa kulkuvälinettä

Sähköautojen lisäksi pienet sähkökäyttöiset liikkumisvälineet, kuten sähköpyörät ja -skootterit ovat jo tarjolla, mutta sähköä on testattu myös lentokoneiden ja laivojen liikuttamiseen. Eniten paukkuja pitää siksi edelleen pistää keveän ja tehokkaan akkutekniikan kehittämiseen.

Biohajoava langaton virtausanturi – ei akkua

Yhdysvaltalaisen Stanfordin tutkijat ovat kehittäneet virtausanturin, jonka avulla voidaan langattomasti seurata kehon verenkiertoa ilman akkua. Tutkijoiden kehittämä biohajoava anturirakenne helpottaa esimerkiksi verisuonikirurgian onnistumista.