Kuitu kasvatti televerkkojen investointeja

Suomessa toimivien teleyritysten investoinnit kiinteään verkkoon kasvoivat  voimakkaasti pääosin kuituasennusten ansiosta vuoden 2023 aikana verrattuna edelliseen vuoteen, kertoo Traficomin uusin tilasto. Sen sijaan televerkkobisnes kasvoi vain 2,7 prosenttia.

Paikallisia kuituverkkoja uusiin käsiin

Suomessa rakennetaan vauhdilla uusia kuituverkkoja, mutta samalla toimijat pyrkivät paaluttamaan asemiaan ostamalla pienempiä kuituverkkotoimijoita. Uusimpina Elisa on ostanut Pohjois-Karjalasta ja Kuusamosta paikalliset kuituverkot sekä Lounea Kalajoen Kuidun Pohjanmaalta ja Valoo Kuiturinki-toiminnot Hyvinkäältä. PÄIVITUS 11.7.2024: Clobal Connect osti heinäkuussa kuituverkkoja Tampereen ja Oulun alueelta.

Nopeammalla G.fastilla taloverkkoihin lisää vauhtia

Nopea valokuituverkko yltää yhä useampaan kiinteistöön, mutta vanhempien rakennusten kupariset sisäverkot rajoittavat suurimpia nopeuksia. Siihen haetaan ratkaisua nopeammasta G.fast-ratkaisusta, jolla siirtonopeudet voidaan kiihdyttää lähes valokuidun tasolle.

Valtio tuki miljoonilla valokuidun rakentamista

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi vuosina 2022-2023 tukea nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen 27 miljoonaa euroa.  Tavoitteena valokuituverkko myös harvempaan asutuille alueille. Valtiontukea myönnettiin 17 verkonrakentajalle 11 maakunnan ja 32 kunnan alueella. Taustalla on EU:n elpymistuki, jolla haluttiin nopeuttaa verkkojen toimintaa laajalti myös maaseutualueilla.

Valokuitu kasvussa – nopea yhteys tarjolla entistä laajemmin

Valokuituyhteyksien ja uusien toimijoiden tulo vauhdittivat viime vuonna kiinteiden nettiyhteyksien kasvua. Traficomin tilastojen mukaan syyskuun 2023 lopussa oli 78 prosentilla suomalaistalouksista vähintään 100 megainen kiinteä yhteys oli saatavilla. Erot kaupunki- ja maaseutualueiden välillä olivat kuitenkin edelleen suuria. Katso kartalta oman maakuntasi tilanne.

Kännykkä tuo netin useimmiten Suomessa – muualla kuitu

Suomessa internetin käyttö nojaa muita Pohjoismaita enemmän nopeisiin matkaviestinverkkoihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden maiden viranomaisten vastaavista teletilastoista. Suomessa asukasta kohden mobiiliverkoissa siirrettiin jopa 63 gigatavua kuukaudessa. Muualla suosittu kuitu on saamassa myös Suomessa parempaa otetta ja kuitua tarjotaan entistä enemmän kiinteisiin liittymiin.

Valokuitua maahan sadoilla miljoonilla euroilla

Suomessa on menossa valokaapelibuumi. Uusimpana Capmanin ja Telian omistama yhteisyritys Valokuitunen kertoo solmineensa lähes 400 miljoonan euron lainarahoituspaketin, jolla aikoo rakentaa eri puolille Suomea jopa 400 000 koteihin liitettyä valokaapeliyhteyttä. Viikko aiemmin kilpaileva Valoo kertoi omasta rahoituspaketistaan kuituverkon laajentamiseksi.  Lisäksi kesäkuun alussa myös teleoperaattori Elisa kertoi jatkavansa 5G:n lisäksi kuituinvestointejaan 200 miljoonalla eurolla.

Koteihin pian 40 gigan kuituyhteydet ja vielä lisääkin

Valokuituyhtiö Lounea kertoo aloittavansa 40 gigan kodin yhteyksien toimitukset vielä tämän vuoden aikana. Alkuvuoden testeissä kuitu kotiin verkossa saavutettiin jo ennätyksellinen 42 gigan nopeus. Tämä on yhtiön mukaan tiettävästi maailman nopein kodin laajakaistayhteys. Ja lisää on tulossa yhtiössä luvataan.

Kuituverkkojen hiilijalanjäljen pienuus yllätti

Suomalaisen valokuituverkon hiilijalanjälki on varsin pienehkö, kertoo teleliitto Finnetin, kuituoperaattori Valokuitusen ja Valoon teettämä selvitys. Kuituverkon elinkaareksi on laskettu vähintään viisikymmentä vuotta. Selvityksen teki tutkimusyhtiö Green Carbon.