Suomeen uusia huippututkimuksen hankkeita – kvanttiteknologia mukaan

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma laajenee neljällä uudella hankkeella, jotka kattavat  kvanttiteknologian, koulutuksen ja osaamisen, digitaalisen vesiosaamisen sekä matematiikan hyödyntämisen kuvantamisessa ja mallintamisessa. Niitä rahoitetaan  lähes 90 miljoonalla eurolla kahdessa neljän vuoden jaksossa.

Kvanttiteknologian kehittämiseen avoin tutkimusympäristö

Jyväskylän yliopiston nanotieteiden keskukseen rakennetaan yhteiskäyttöinen kehittämisympäristö kvanttiteknologian tutkimiseen ja toteuttamiseen.  Business Finlandin lisäksi rahoittajana on piipohjaisia kvanttipiirejä kehittävä SemiQon Espoosta.

Suomi panostaa tutkimukseen ja kvanttitekniikkaan – tätä hallitus ehdottaa

Hallitus tarjoaa budjettiehdotuksessaan leikkausten rinnalla lisää lainanottoa, mutta myös panostuksia tutkimukseen ja innovointiin. Business Finlandin ja Suomen akatemian lisäksi rahaa varataan yliopistojen tutkijakoulutukseen, kvanttitietokoneiden kehittämiseen ja varaudutaan myös elektroniikan siruteknologian uusimpaan kehitykseen.

Superpakastimella kvanttiturbulenssin jäljille

Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa osoittamaan energian katoamisen atomejakin pienemmällä tasolla eli kvanttiturbulenssissa. Sitä tutkittiin yliopiston Kylmälaboratoriossa sijaitsevassa ainutlaatuisessa pyörivässä superpakastimessa eli kryostaatissa.

Suomalaiskeksinnöllä tarkempia kvanttitietokoneita

Suomalaisen kvanttikoneyritys IQM:n, Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat keksineet uudenlaisen suprajohtavan kubitin, unimonin, joka saattaa lisätä kvanttilaskennan tarkkuutta. Ryhmä on saavuttanut ensimmäiset loogiset kvanttiportit unimoneilla 99,9 prosentin tarkkuudella, mikä on tärkeä virstanpylväs kaupallisesti hyödyllisten kvanttitietokoneiden rakentamisessa.

Kvanttiprosessorin valmistamiseen 35 miljoonaa euroa

Uudenlainen kvanttilaskenta on Euroopan unionille strategisesti tärkeä toimiala, josta odotetaan tulevaisuudessa huimia vaikutuksia eri sektoreille. Sitä varten suomalainen  IQM on saanut Euroopan investointipankilta uuden 35 miljoonan lainarahoituksen kvanttiprosessorien kaupallistamiseen ja valmistukseen yrityksen Espoon tuotantolaitoksella.

IBM:ltä 127-kubitin kvanttisuoritin

Runsaan vuoden edellisen kvanttipiirijulkistuksen jälkeen IBM esittele uuden 127-kubittisen Eagle-suorittimen. Siinä hyödynnetään edeltäjistä Falconista ja Hummingbirdistä saatuja oppeja, kuten virheitä vähentävää kubittijärjestelyä ja arkkitehtuuria, joka minimoi komponenttien määrän. Järjestelmäratkaisu luvataan parin vuoden sisällä.

Värähtelevät kvanttirummut avuksi

Kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tutkijat osoittavat nyt, kuinka pienet värähtelevät rumpukalvot saadaan kvanttitilaan, jossa epätarkkuusperiaate voidaan kiertää. Värähtelevät kvanttirummut voivat auttaa tulevaisuudessa myös kvanttitietokoneiden kehittämisessä.

Kvantti- ja fraktaalitutkimus toivat palkinnot

Tiedeakatemian vuoden 2020 Väisälä-palkinnot on myönnetty kvanttiteknologian professori Mikko Möttöselle ja  fraktaaligeometriaa tutkineelle Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuomas Orposelle. Väisälä-palkinnot myönnettiin Tiedeakatemian teemaillassa, jonka videolähete on edelleen verkossa katsottavissa.

Nanoscience Days 2020: Nano- ja kvanttiteknologia menee verkkoon

Jyväskylän yliopiston Nanoscience Days 2020 -konferenssi menee pioneerihengessä verkkoon, josta se on seurattavissa virtuaalisesti 6.-7. lokakuuta. Aiheita ovat  nanomateriaalien lisäksi kvanttitietokoneiden kubitit, kvanttisensorit ja bioteknologiset nanoalueen ratkaisut. Osallistuminen vaatii rekisteröinnin.