Pieni ohjauskortti teollisuuteen

Teollisuuden uudet internet-ratkaisut edellyttävät piirivalmistaja Maxin Integratedin mukaan entistä pienempiä ohjausratkaisuja. Sellainen on Pocket IO PLC-koekortti, jota kuvassa esittelee yrityksen teollisuusyksikön vetäjä Sui Shieh.

Nyt liikkuvat esineetkin musiikin tahtiin

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron onnistumalla liikuttelemaan hallitusti useita esineitä värähtelevän levyn päällä. Sovelluskohteita voisivat olla esimerkiksi elektroniikkasirujen liikuttelu ja lajittelu, lääkepartikkeleiden syöttö tai nestemäärien käsittely laboratoriosiruissa.

Taajuusmuuttaja koneenrakentajille

Schneider Electric on kehittänyt koneenrakentajille suunnatut Altivar Machine ATV320 -taajuusmuuttajat. Uuden sarjan tehoalue on 0,18 – 15 kilowattia.

Oulu näyttää tietä älyvalaistukseen

Älykäs valaistus on yleistymässä suomalaisissa kodeissa, toimistoissa ja kaupungeissa. Oulun kaupunki on edelläkävijä älykkäässä katuvalaistuksessa. Kaupunkiin on asennettu suuri määrä ohjattavia katuvalaisimia. Älyohjauksen lisäksi kaupunki ottaa käyttöön ledivalaistusta.

Pienvirtamittauksiin piirikorttimuunnin

Saksalainen LEM on julkistanut Hall-efektiin perustuvan virtamuunninsarjan, jonka Closed-loop-virtamuuntimilla voidaan mitata DC-, AC- ja pulssivirtoja 25:stä sataan ampeeriin. Moduulin käyttölämpötila-alue -40 … +85 C.

Turva-automaatio tuli ydinvoimalaitokselle

Runsaasti myöhästynyt ydinvoimalaitos Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon alkamiseen on vielä reilut kolme vuotta aikaa. Aikataulu on laitostoimittaja Areva-Siemensin arvio, mutta nyt ollaan pääsemässä eteenpäin. Projektin kannalta tärkeä automaatiojärjestelmä otti ison askeleen, kun käyttö- ja turva-automaation kaapit siirrettiin hyväksyttyjen tehdastestien jälkeen Olkiluotoon Saksan Erlangenista. Noin 300 automaatiokaapista koostuva järjestelmä on nyt kokonaisuudessaan työmaalla. Käynnissä on jo…

Robottien ohjelmointiin lisää vauhtia

Teollisuusrobottien ohjelmointi- ja asetusaikaa oitaisiin lyhentää selkeästi VTT:n kehittämän pikaohjaustekniikan avulla. robotin saaminen toimintavalmiiksi laskee minuutteihin, kun perinteisillä ohjelmointimenetelmillä ohjelmointi on voinut kestää tunnin tai enemmän. Uudessa VTT:n kehittämässä ohjausjärjestelmässä ainutlaatuista on muun muassa kahden voima-anturin käyttö, kun perinteisesti voima-antureita on yksi tai se puuttuu kokonaan. Voima-anturin tehtävä on tunnistaa työkaluun kohdistuva voima. VTT:n ratkaisussa…