Bosch akkuyhteistyöhön – CATL myös Valmet Automotivessa

Sakslainen Bosch vahvistaa asemaansa sähköisen liikkumisen saralla aloittamalla yhteistyön akkukennojen kehittämisessä kiinalaisen CATL:n kanssa. Kiinnostavaksi asian tekee, että CATL on myös Uudenkaupungin autotehtaan osaomistaja ja akkutekniikan osaaja. Valmet Automotive on ollut käynnistämässä omaa akkupakettien kokoamista Salossa entisissä Nokian tiloissa.

Uudella IoT-tekniikalla parempaa perunaa

Oulun yliopiston tutkijat kehittävät Tyrnävän perunapelloilla uutta järjestelmää, jolla voidaan mitata ja säätää peltojen maaperän kosteusolosuhteita.  Uudenlaisen tietopohjaisen säätöjärjestelmän odotetaan mahdollistavan entistä suuremmat ja laadukkaammat perunasadot. IoT-pohjaisiin antureihin saadaan sähkö pellolle pystytettävistä aurinkokennoista ja akuista.

Litium-metalliakkujen kesto-ongelmaan ratkaisu?

Stanfordin yliopiston johtama tutkimusryhmä on kehitellyt tutkimuskeskus SLAC:n kanssa pinnoitteen, joka voisi tehdä kevyistä litium-metalliakuista turvallisia ja pitkäikäisiä. Siten niitä saatettaisiin ottaa käyttöön jo seuraavan sukupolven sähköajoneuvoissa. Kansallinen SLAC-tutkimus on kiinnistunut laajemminkin sähköautojen akkukehityksestä.

Sähköautot lyhyille matkoilla, polttoaineilla pitemmälle

VTT:n ja Cambridgen yliopiston selvitysten mukaan tieliikenteen päästövähennyksissä uudet kestävät polttoaineet ovat edelleen ykkönen.  Sähköautot ovat jo kilpailukykyisiä lyhyillä matkoilla, mutta pidemmän kantaman sähköautot pysyvät selvityksen mukaan luultavasti kalliimpina verrattuna kestäviin polttoaineisiin, vaikka akkujen hinnat edelleen halpenisivat.

Lentävä spektrikamera selvittää kuinka metsä voi

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Jyväskylän yliopisto aloittavat kolmivuotisen hankkeen, jossa kehitetään puiden terveyden mittausta ja seurantaa hyödyntämällä robottilennokkeja, spektrikuvantamista ja koneoppimista. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.

Teollisuus hakee digitekniikoista uutta kasvua

Suomalaisyritykset ovat käynnistäneet teollisuuden InDEx-ohjelman, jossa haetaan uutta kasvua datan ja tekoälyn hyödyntämisellä. Mukana ovat esimerkiksi Nokia, Konecranes, Cargotec, Tieto ja SSAB sekä joukko yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.  Ohjelmaa vetää DIMECC ja rahoituksesta tietty osa tulee Business Finlandilta.

Uusi eristetekniikka pienemmille siruille

Belgialaisen KU Leuvenin ja IMEC:n tutkimuskeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden tekniikan mikrosirujen eristeeksi. Tekniikka hyödyntää metalliorgaanisia kehyksiä (MOF) ja
uudentyyppisiä materiaaleja, jotka koostuvat strukturoiduista nanohuokosista.

Rahaa syvän tietotekniikan tutkimukseen

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 17 eri ICT 2023 -ohjelman hankkeelle. Niissä on yhteensä 32 osahanketta ja akatemia rahoittaa hankkeita yhteensä noin 9,25 miljoonalla eurolla. Hankkeissa tutkitaan muun muassa ihmisen ja kondeiden yhteistoimintaa, IoT-ratkaisuja metsien drone-kuvantamistekniikoita.

RISC-V-suoritin hiilinanoputkilla – myös grafeeni avuksi

Yhdysvaltalaisessa tekniikan Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa on toteutettu grafeenista ja piirihiilinanoputkista RISC-V-pohjainen prosessori. Esimerkkipiiri on valmistettu samoilla piiprosesseilla kuin perinteisemmätkin prosessoripiirit. Santa Barbaran yliopistossa tutkitaan puolestaan grafeenin käyttöä puolijohdevalmistuksessa.

Lankamaisia transistoreita ilman puhdastiloja

Yhdysvaltalaisen Tufts Universityn tutkijat ovat kehittänyt hiilinanoputkilla päällystetystä pellavalangasta transistorin, joka tarjoaa esimerkiksi polymeereihin ja muuhun joustavaa elektroniikkaa verrattuna selkeästi paremman joustavuuden ja materiaalien monimuotoisuuden. Lisäksi niitä voidaan valmistaa ilman puhdastiloja.